Aimo Nissi, arkkitehti SAFA

Julkaistuja artikkeleitani rakennussuojelun ja korjausrakentamisen probleemeista:

Bauhausin värejä hehkutetaan
Bauhaus-juhlavuoden 2006 kirjojen esittely... (lue artikkeli)
julkaistu Arkkitehti-lehdessä ARK 2/2007
Archäologie der Moderne, Sanierung Bauhaus Dessau / Archaeology of Modernism, Renovation Bauhaus Dessau. Hg./Ed. Monika Markgraf Edition Bauhaus, band 23, Jovis Verlag GMBH Berlin, 2006. 256 s.
Ikone der Moderne, DasBauhausgebäude in Dessau / Icon of Modernism, the Bauhaus Building Dessau. Hg./Ed. Walter Brigge. Edition Bauhaus, band 24, Jovis Verlag GMBH Berlin, 2006. 144 s.

Entistäen, laajentaen ja uudistaen
Kolme äskettäin valmistunutta modernin rakennuksen restaurointia ja peruskorjausta, Aarne Ervin Porthania ja Tapiolan uimahalli sekä Aarno Ruusuvuoren WeeGee-talo valottavat monipuolisesti, lähes oppikirjanomaisesti, alan kysymyksiä... (lue artikkeli)
Kritiikkiartikkeli julkaistu Arkkitehti-lehdessä ARK 6/2006
Porthanian restaurointi,
Matti Nurmela, Tuomo Remes, Arkkitehtitoimisto NRT
Tapiolan uimahallin restaurointi ja laajennus,
Kari Raimoranta, Eeva-Liisa Elo, Antti Luutonen, Arkkitehtitoimisto NRT
Tapiolan WeeGee-talon muutos museokeskukseksi
Timo Airas, Henna Helander.

Yllätykset vähenevät korjausrakentamisessa
Läpileikkaus kerrostaloihin,... (lue artikkeli)
Kirja-esittely julkaistu Arkkitehti-lehdessä ARK 5/2006
Kerrostalot 1880 - 2000 - arkkitehtuuri, rakennustekniikka, korjaaminen
Petri Neuvonen (toim.) Rakennustieto Oy, Helsinki, 2006, 288 s.

Ateneumin jalanjäljillä
Turun taidemuseo vertautuu vääjäämättä Ateneumiin. Samana vuonna 1885, kun Ateneumia Helsingissä alettiin rakentaa sai Turun taideyhdistys lahjoituksen, jolla Suomeen saatiin toinen varsinaisen taidemuseo vuonna 1904. Arkkitehtitoimisto Laiho-Pulkkinen-Raunion suunnittelema Ateneumin peruskorjaus valmistui vuonna 1991. Turun taidemuseon korjauksen ja laajennuksen suunnitelmat olivat jo silloin vireillä samassa toimistossa Ola Laihon johdolla.... (lue artikkeli)
Peruskorjauksen kritiikki julkaistu Arkkitehti-lehdessä ARK 3/2006
Turun taidemuseon peruskorjaus,
Ola Laiho, Arkkitehtitoimisto Laiho-Pulkkinen-Raunio

Prosessiteollisuudesta oikeuteen
Alkoholin valmistuksella kemiallisena prosessina ei ole paljonkaan yhteistä oikeusprosessin kanssa. Mutta kun alkoholin valmistusta, niin kuin oikeudenkäyntiäkin, ajatellaan yhteiskunnan tarkasti säätelemänä toimintana, ei muutos viinatehtaasta oikeustaloksi paljonkaan ole muuttanut Alkon Salmisaarentalon ulkoista olemusta ja henkeä.... (lue artikkeli)
Muutostyön kritiikki julkaistu Arkkitehti-lehdessä ARK 6/2005
Alko Oy:n Salmisaarentalon muutos Helsingin oikeustaloksi
Tuomo Siitonen

Rakennussuojelun ja restauroinnin oppitunteja Arppeanumissa
Kun 1980-luvun alussa aloin opiskella rakennussuojelua, Helsingin yliopiston geologian laitokseen käytiin tutustumassa esimerkkinä rakennuksesta, joka oli säilynyt poikkeuksellisen muuttumattomana. Tämän rakennuksen kohdalla pohdittiin - pahinta peläten - mitä sille tapahtuisi, jos se joutuisi peruskorjaukseen. Vielä kaksi vuosikymmentä sitten keinot tuntuivat olevan aika vähissä sen kaltaisen autenttisuuden säilyttämiseksi, mikä rakennuksen sisätiloissa, erityisesti sen pääportaikossa oli puhuttelevinta.... (lue artikkeli)
Peruskorjauksen kritiikki julkaistu Arkkitehti-lehdessä ARK 5/2004
Helsingi yliopistomuseo Arppeanumin peruskorjaus
Vesa Tiilikka

Historiaa, taidetta ja talotekniikkaa
Hämeenlinnan Keinusaareen rakennettiin 1830-50 -luvuilla ryhmä viljamakasiineja. Näiden välittömään läheisyyteen nousi 1800-luvun lopulta alkaen verkatehdas. Tästä C. L. Engelin piirtämän lääninsairaalan vieressä sijaitsevasta tiiviistä rakennussikermästä on käyttötarkoitusten muututtua vähitellen muodostunut Hämeenlinnaan kulttuurikeskus. Vanhin viljamakasiini muutettiin jo 1950-luvulla taidemuseoksi, joka nyt on peruskorjattu.... (lue artikkeli)
Peruskorjauksen kritiikki julkaistu Arkkitehti-lehdessä ARK 5/2004
Hämeenlinnan taidemuseon Engel-rakennuksen peruskorjaus
Lasse Kosunen

Kansallisteatteri pukeutui juhla-asuun
...Tämän päivän peruskorjauksessa on tavoiteltu taas perinteistä juhla-asua, vaikka paljon koruja onkin kadonnut tai jätetty vielä myöhemmin esiin otettavaksi. Samoin kuin teatterissa esitettävät näytelmätkin aina sovitetaan uuden teatterisukupolven kulttuurista tulkiten, on kansallisteatterin uusi sisustuskin synteesi ja uudelleentulkinta, mutta ennen kaikkea kunnianosoitus alkuperäiselle arkkitehtuurille... (lue artikkeli)
Peruskorjauksen kritiikki julkaistu Arkkitehti-lehdessä ARK 2/2003
Kansallisteatterin peruskorjaus
Sari Schulman

Aarno Ruusuvuoren saneeraukset restauroinnin ja remontin kohteina
Helsingin Kaupungintalon ja Kluuvin virastotalon vuonna 1999 valmistuneet peruskorjaukset Helsingin keskustassa tarjoavat oivan tilaisuuden tarkastella modernin arkkitehtuurin restaurointiongelmia. Molemmissa kohteissa on kysymys arkkitehti Aarno Ruusuvuoren (1925-92) 1960-luvulla suunnittelemista restauroinneista, muutoksista ja lisärakennuksista, aikanaan saneerauksiksi kutsutuista hankkeista, jotka ovat nyt itse tulleet korjauksen kohteiksi... (lue artikkeli)
Aarno Ruusuvuori's Modern Refurbishments
Artikkeli julkaistu englanninkielisenä Ptah-lehdessä Ptah 00:1
Helsingin Kaupungintalon ja Kluuvin virastotalon peruskorjaukset
Aki Davidsson

Rautatalo, Ongelmakiinteistökö?
Julkaistu professori Vilhelm Helanderin 60-vuotisjuhlakirjassa
"Antipasto Misto", Yliopistopaino, tammikuu 2001
Toimituskunta: Aino Niskanen, Pekka Pakkala, Mikael Sundman

Rautatalo, suojeltu rakennus liian hyvässä osoitteessa?
Julkaistu ICOMOS, Suomen osaston jäsentiedotteessa 2002